Treenejä

Nera teki tällä viikolla paluun jälkimettään ja agikentälle!
Ei hitto, on mukava reenata kun on ollut tässä pari kuukautta ollut pelkällä tokotreenillä. :D

Agihommissa vierähtikin heti kerralla vähän kauemmin. Alunperin suunnitelluista tunnin mittaset treenit vaihtuikin kolmen tunnin kentällä norkkoiluun.
Tosin, tähän kolmeen tuntiin sisältyi kylläkin alkeiskurssin vetoa, ettei me Riikan kanssa nyt ihan sitä kolmea tuntia kuitenkaan sentään treenitty.
Nera oli kuitenkin pätevänä ja opeteltiin jotain Riikan agirodussa oivaltamia ideoita sekä backläppiä. Sekä kepeille avokulmaa, ohijuoksuja ja lähetyksiä siinä samalla. Ja mäkin ehkä onnistuin pari kertaa olemaan järkevä ja melkein ajoissakin :D

Keskiviikkoiltana käytiin tosiaan jäljellä. Ensin ajattelin tehdä jäljen maastoon, jossa ei varmasti ole käynyt yhtäkään marjastajaa. Nooo, onnistuin sitten viemään jäljen sellaiseen ryteikköön, ettei siellä yksikään marjanpoimija ollut käynyt, mutta ei siellä enää koirakaan olisi pystynyt jäljestämään. Suota, metsähakkuuta, suopursua, heinikkoa ja jumalatonta risukkoa ja pajukkoa yhtäaikaa. Onnittelin itseäni loistavasta maaston valinnasta ja eikun takasin tielle. Pari keppiä olin jo tuonne jäljen alulle kerennyt jättää, joten uutta jälkeä tekemään neljällä kepillä.

Uudessa paikassa oli sitten takuulla ollut marjastajia ja näkyikin ihan selkeästi, että ihmisiä oli kävellyt metsässä.
Aika epävarmoissa tunnelmissa sitten lähettiin ajamaan jälkeä. Tai minä lähdin, Nerasta ei voi sanoa samaa. Se oli taas ihan intopiukeena, sillä on yhtä-äkkiä herännyt joku sisäinen jäljestämisraivo :D. Jana oli hieno, ei pienintäkään epäröintiä. Alkuun vähän seilasi jäljen päällä, mutta tasaantui kun malttoi vähän rauhoittua. Kepit ja kulmat hyvät. Ojan ylityksessä vähän aikaa haki, mutta sai kuitenkin nopeasti uudestaan jäljestä kiinni.
Eli oikein mukavasti mennyt jälki kaikin puolin, eikä välittänyt runsaista harhoista pätkääkään.

Mitäs muuta meille kuuluu?
Eilinen meni Vuokatissa rastiviikon viimeisissä osakilpailuissa, joihin lähdettiin vähän extempore käymään. Mä näytin vähän muille suunnistajille mallia, miten Vuokatinvaara tullaan astetta nopiampaa alas ja sittenhän mulla olikin polvet auki, nilkka kipee ja uus kompassi kahtena palasena. Eli meni just niinkun pitkin!
Koiratkin oli mukana, ja olipa illalla melko väsynyttä porukkaa päivän reissaamisesta.
Tänään tuli kehisteltyä Oulussa, joten meillä on ollut oikein mukava viikko ja viikonloppu :).