Hyvää joulua

Vuosi 2012

 Eli mitä meille tapahtuikaan tänä vuonna?

  Elvis suoritti BH-kokeen
  Saavutti FI MVA -tittelin Ja oli maailman iloisin tokoeläin, vaikkei menestystä sillä saralla tullutkaan


Nera puolestaan...

 ...haki palloa
 ja vähän isompaa palloa...
 

Ja muutti!



Nera vartio Peltola1:ssä huoneeni ovella



 

 

 

Tästä vuodesta jää tottakai mieleen muutto Kannukseen ja kennellinjalla opiskelujen aloitus. Elviksen kanssa harrastaminen on siitä syystä vaihtunut lähinnä viikonloppu huvitteluun, kuin tavotteelliseen treenaamiseen. Elviksen vuoteen mahtui yllämainittujen lisäksi etenkin alkuvuodesta sairastelua. Ja tietenkin Elvis on ollut taas yhden vuoden lisää Neran ainoa ja paras koiraystävä :).

 

Neran kanssa kisattiin tänän vuonna ihan säälittävän vähän. Mutta minulla on (jokseenkin kyllä ontuva) selitys! :D Alkusyksy meni ympäristön muutoksen totuttelussa ja loppusyksy puolestaan pissatulehduksia sairastellessa. Treenielämä on ollut erinäisten sairalomien lomassa kuitenkin aktiivista. Neran tokoasenne on kokenut totaalisen muutoksen ja olen itse oppinut vuoden aikana tuosta koirasta paljon!

Niin ja entäs Assi? Se on viettänyt vuotensa pienen ja pirteän kotikoiran virkaa toimittaen.

 

Ensi vuodelle toivoisin, että koirat eivät sairastelisi, pysyisivät terveinä eivätkä loukkaisivat itseään. Joskus tuntuu, että tää on edes ajatuksen tasollakin täysi mahdottomuus :D.

Nera menee todennäköisesti alkuvuodesta leikattavaksi ja sen jälkeen suunnitellaan kisakalenteria. Elvis treenaa edelleen niitä kakeja (ja minä hakkaan päätä seinään) ja mahdollisesti käy sitten joskus kisoissakin.

Ennenkaikkea kuitenkin toivon, että meille on tulossa vauhdikas ja toiminnantäytteinen vuosi 2013 :).

Neran melkein oma päivitys

 

Joulukuu, talvi ja kylmyys saapuivat tänäkin vuonna, vaikka jossain vaiheessa pimeää ja sateista marraskuuta tuntui, ettei lunta ja pakkasta tulisi koskaan. Noh, sitten tuli - ainakin sitä pakkasta. Vuoden ensimmäiset kovat (-20...) pakkaset on aina jotain niin järkyttävää :D. Mutta niistäkin hengissä selvittiin.
Viikonloppu vierähti Helsingissä ja Messarissa. Alunperin mun piti mennä sinne lauantaiksi töihin, mutta kehiksiä oli ylitarjontaa, joten en valitettavasti pääsykään kehään. No, ehdimpäs katsella lauantainakin lähes koko päivän tokon PM kisoja!

Ikävempiäkin kuulumisia on, taas. Neralla on pissatulehdus, taas. Keskiviikkona päästiin käymään Kaustisella Johanna Storbackan klinikalla. Nera sai antibioottikuurin ja on jo pirteä oma ihana itsensä :). Mutta todennäköisesti pissatulehdukset johtuvat lievästä kohtutulehduksesta, joka ei kuitenkaan ole märkäkohtu. Nähtävästi Neralla on edessään siis kohdun poisto.
Niin, ja kaiken kivan lisäksi se on valeraskas! Kun sunnuntaina saavuin kotiin, sänkyin oli muutettu pesäksi, jossa asui äippäkoira Nera ja kumiset vinkulelut eli siis pentuset. Omituisinta lienee se, miten Nera osasi erotella lelukorista vauvoikseen juuri ne koiran näköiset lelut....

Neran treenielämä sentään kukoistaa :). Käytännön tunnilla teimme toissa viikolla kokeen omaiset treenit ja Nera oli aivan loistava! Teki valtavan nätisti ja hyvässä vireessä liikkeet. Kisoihin osallistumme mahdollisimman pian. Tunnaria, ruutua, noutoa ja kakeja ollaan treenailtu myös. Etenkin kaket on edistyneet todella hurjaa vauhtia, ne alkaa olla aikalailla kohtapuoliin erittäin toimivat.
Henkilöetsintää tehtiin tänään koulussa verstaalla. Nera sai todella hyvin hajut maalimiehistä ja käytti erittäin hyvin nenäänsä, vaikkei sisällä olla ennen treenattukkaan. Yläkertaan piiloutunut maalimies puolestaan aiheutti hieman hankaluuksia, mutta pienen rohkaisun jälkeen lähti hyvin itsenäisesti etsimään.

Vaikka koko potsaus kertoilikin Nepestä, niin kuvat ovat kyllä ihan Elviksestä, jonka kanssa ulkoilutettiin kameraa itsenäisyyspäivänä :).