Kahdet kisat

Sunnuntaina lähdettiin Sannan ja Satun kanssa kohti Oulua. Olipas taas kiva päivä, kiitos kyydistä ja seurasta! :) Tuomarina oli Kari Jalonen ja molemmat radat olivat profiililtaan oikein kivat ja sujuvat.

Ekalta radalta ehkä maailman typerin hylky ikinä! Lopussa tuuletin jo ihan onnellisena: "Jee kymppi, vain kaksi kuuskymppistä rimaa alas!" (ja toinenkin niistä oma moka) No totuus kuitenkin paljastui varsin pian toisenlaiseksi. Käskytin Neraa puominkontaktille liian huolimattomasti tarkoituksenani juosta ohi ja ottaa valssilla vastaan puomilta. Nera kuitenkin lähti ominluvin puomilta mukaan, mutta sain napattua sen nopeasti haltuun. Jokin kuitenkin, ehkä koiran häntä tai takajalka, kolahti edessä sivuttain olevaan renkaan kehikkoon. Tätä en edes radalla huomannut, eikä videoltakaan saanut oikein selvyyttä, mikä siihen osui tai miten. Muuten todella hyvä rata, ohjautui tosi hyvin, enkä edes jännittänyt! :)

Toiselta radalta noin miljoona virhepistettä. Oikein hyvä rata muuten joo, paitsi että lähes kaikki rimat alas. Mutta kontaktit toimi nyt paljon paremmin ja Nera oli muutenkin pätevä koira.
Nyt tuolle rimaongelmalle on tehtävä jotain! Voisin hierottaa Neran tässä piakoin, mutta edellisestä hieronnastakaan ei ole kauaa. Tosin, se auttoi ainakin viimeksi tähän vaivaan. Kyse ei todellakaan ole siitä, etteikö Nera pääsisi niiden rimojen yli, mutta vauhdissa sillä ei ponnistuspaikan hahmotus onnistu ollenkaan. Kellään vastaavia kokemuksia? Pitäisikö alkaa tehdä paljon jotakin hyppyjumppia yms?

Tänään sitten kisattiin täällä Kannuksessa Elviksen kanssa. Mulla on siis molemmat koirat tämän viikon mukana. On ollut ihan paras viikko ikinä Kannuksessa, vielä kun maanantai ja tiistai on ollut nyt vapaapäiviä :). Mutta siihen kokeeseen. Tuomarina Veijo Kinnunen ja tälläset pisteet tuli:

Paikalla makaaminen: 10
Seuraaminen: 9½ (volisi kerran)
Seisominen: 0 (liikkeet oli sekoitetussa järjestyksessä ja Elvis oli tässä kohtaa hyvin hämmästyneen näköinen, kun odotti maahan menoa. Ei siis stopannut)
Maahanmeno: 9 (hiiiiidas, kuten aina)
Nouto: 9 (korjasi kerran tai pari)
Kaket: 0 (tähänhän se sitten kosahti, mutta nousi sentään toisella istu -kohdassa ylös)
Hyppy: 7½ (kaksi käskyä takaisin ja olin antanut jonku vartaloavun kai)
Kokonaisuusvaikutus: 10

Yht. 138,5

Voi voi. Jos ne kaket ois nyt onnistunut niin ykkönen ois tullut. Muuten koira toimi todella hyvin, mutta nuo kaket. Aaaarrrggghh. No, eikai se auta kun reeniä vaan lisää. Tosi ärsyttävää kun sillä on tämmönen ihme asenneongelma näiden kaa kisoissa. Seuraavat kisat menee sitten ens vuoden puolelle kummassakin lajissa, vaikka mulla ois just nyt hirveet poltteet kisata :D.

Miten tehdä neljässä päivässä viisaasta koirasta tyhmä?

Se on helppoa! Ei tarvita kuin neljä päivää, jolloin käydään puolet lyhyemmällä lenkillä ja tehdään vain nopeat naksuttelu treenit + keskiviikkona käytiin hallilla treenaamassa hyppyjä ja kontakteja. Torstaina treenatessa Neralla oli jo niin paljon energiaa, että treenatessa mä sain vaan hyvät naurut viisaan koiran esittäessä ei-aina-niin-kovin-viisaita ideoitaan ja loistavaa ongelmanratkaisukykään :D. Ai miten niin meillä on normaalisti viikot täynnä aktiviteetteja?
Mulla on siis kohta koeviikko ja kokeet takana, tarkemmin ottaen 5/6 tehtynä :). Ens viikolla alkaa opisto, treenit, navetta ja traktorilla ajon opettelu. Jännityksellä odottaen, mitä Telle ja traktori yhdistelmästä seuraa... :D

Neran kanssa ollaan palattu melkein kuukauden kestäneeltä pissatulehduksista ja juoksusta johtuvalta aksatauolta. Meillä on muuten sunnuntaina pitkästä aikaa kisat. Ja ainiin, meillä on aina reenitauon jälkeinen 60cm rimasyndrooma. Koira roiskii 60 senttiset menemään. Huvittavintaha tässä lienee se, ettei viisvitosia tule alas ainotakaan. Meille molemmille on kehittymässä vahava asenneongelma kyseistä lukua kohtaan. Murrrr....
Mutta jotain hyvääkin sentään! Kontaktit on oikeesti nyt hienot ja toimivat ja just sellaset kuin oon aina halunnutkin! :) Tykkään :).

Nera on opetellut tunnaria. Neran mielestä ihan hirveen hauska juttu ja ihan huippu siistiä! Hirveesti kapuloita läjässä josta pitää etsiä oma! Ainut vaan, että se on käsittänyt tunnistustavan pikkuisen väärin. Kyllä Nera, kyseessä on haistelutehtävä ei, ei todellakaan maistelu...
Mutta Nera hokasisi kuitenkin oman etsimisidean niin nopeasti, etten ole vielä hirveästi huolestunut tästä Neran käyttämästä tunnistustyylistä. Elvis palikka kun ei tunnu käsittävän jutun ideaa alkuunkaan. Ei, vaikka sille kuinka esittelisi  ja näyttäisi missä se oma on.

Elvis oli mulla kylässä pari viikkoa sitten Kannuksessa, Neran jäädessä kotiin. Meillä oli hauska ja tokon täytteinen viikko, jonka seurauksena Elvis on ilmoitettu ens viikon tiistaille tokokisoihin tänne Kannukseen. Kaket vaikuttaa olevan ihan semijees kunnossa, mutta siltikin mua epäilyttää hivenen. Entäs jos pianenpien kessun rontti keksii jotain omaa kivaa?

Loppuun pari syyslomalla otettua kuvaa kessuista ja Nerasta :)





Assi söpönä :)

Ps. Valmistuin Jyväskylän näyttelyissä virallisesti kehäsihteeriksi :)

Mihin tää aika oikeen menee?

Marraskuu. Seuraavaks mulle yritetään varmaan väittää, että on joulukuu. Siihen mä en kyllä usko. Enkä oikein pysty uskomaan, että eletään marraskuuta. Koulun alettua aika on juossut ihan uskomattomalla nopeudella. Viikot vierähtävät hujauksessa, kun asuu kahdessa paikkaa. Koiran treenaaminen, urheilu ja läksyt on joskus hieman haastellista saada mahtumaan yhteen iltaan, kun on ensin kahdeksan tuntia lukiolla. Nukkumaan mennessä on ihan kiitettävän väsynyt olo. Mun on pitänyt luopua jopa salkkareiden katsomisesta, ei vaan riitä aika! :D

Neran kanssa oltiin 14.10. Mikko Sjöbergin tottiskoulutuksessa. Nera oli ihan kauhea, itseasiassa koko päivä oli aika kaaoottinen. Ensinnäkin Neralla oli tärpit -> Elvis oli itkenyt sen perään edellisen päivän. Ja Nera itse oli kuin aivokuollut lahna. Silmät haritti ja päässä ei kyllä liikkunut muuta kuin sahapuruja - jos siis niitäkään, tällä maailaman älykkäimpänä pidetyllä otuksella, joka edusti tuona päivänä älykkäiden yksilöiden kermaa. No joo, kyllähän se pari pätkää teki näennäisesti kivaa seuraamista, mutta joo. Ehkei siitä sen enempää.

Muutenkin sitten tuo kyseinen päivä ei olisi voinut enää alkaa yhtään paremmin. Ensimmäinen asia, jonka näet ja haistat heti aamulla ensimmäiseksi kun astut huoneesi ovesta ulos on koiran paska ja oksennus. Assille oli iskenyt yöllä merkillinen vastatauti. Kuuraa koko talo ja kävele loppu päivä Assin perässä luutu kädessä ja valmistaudu siivoamaan seuraava yrjö. Niin ja kuuntele samalla niin ihanaa Elviksen isku reploja, itkua ja ininää. Tuo päivä kuului suorastaan elämäni tähti hetkiin, not.

Viime lauantai vierähti seinäjoella. Minä olin tekemässä toiseksi viimeistä kehisharjoittelua ja pyöritimpä sellaisen 85 koiran kehän KV näyttelyissä yksin! Mutta selvisin siitä, ja ensi viikon lopun 65 koiran kehässä kolmantena ihmisenä oleminen kuulostaa mukavan helpolta hommalta, ja sen jälkeen mullakin on virallinen titteli, kehäsihteeri :). Elvis oli myös kehässsä ja sijoittui PU4. Äiti ei ollut saanut sitä juoksemaan vain oikeen kunnolla, mutat arvostelu näytti tosi kivalta.

Ens viikolla mäkin saan dogness-hallille hallikortin ja sit alkaa ihan armoton reenit. Oikeestaan on aika uskomatonta, että pääsee treenaamaan sisälle. Mä oon aina vihannut talvea, koska silloin ei voi treenata kunnolla, joten tuntuu ihan absurdilta omistaa joku hallikortti ja asua n. kilometrin päässä treenihallista.

Ps. Kuvat.fi palvelun ilmaisversio siis loppui, eikä ole siis kuvagalleriaa tällä hetkellä + osa vanhempien kirjoitusten tekstien kuvista ei näy.

Ihana syksyinen parivaljakko Assi&Elppa :)