Eli kun edellisestä addikitiosta ollaan toivuttu, jo seuraavaa pukkaa ;). Elviksen kakethan siis on tällähetkellä mukavalla mallilla. Matkaa pitää kasvattaa, tällähetkellä etäisyys on jotain 1½ metriä. Mutta siis, addiktiosta toiseen eli siihen noutoon, tai pikemminkin noutoihin. Eilen sain vihdoinkin hommattua ne tunnarikapulat, joten meidän eilisen ja tämän päivän treenit on keskittynyt suurelta osin tunnariin. Ulkona oon hankeen piilotellut omaa ja jätkä on niin mielissään etsiessään omaa. Tunnarit olisi vain poijjan mieliruokaa, joten koska etsiminen luonnistuu sen verran hyvin, keskitytään nyt hetken verran vaan tunnarin pitämiseen pureskelematta.
Normi nouto otettiin myös tehotreeniin. Kapulan pito on luonnistunut pitemmän aikaa jo mukavasti. Tähän vaiheeseen oon kiinnittänyt superpaljon huomiota, onneksi oon jotain oppinut Neran kanssa tehdyistä virheistä. Mutta siis, nyt ollaan treenattu kapulan kanssa sivulle siirtymistä. Eepulla on ollut huvittavan hölmistyneitä ilmeitä "shiis mitäh, pitääkhö mun liikhua thää khapula shuussha?" :D. Yllättävän nopeasti Eepuksi kuitenkin ymmärsi jutun jujun. Toivon mukaan saataisi pian nouto valmiiksi.
Myös metskua ollaan maisteltu. Ensireaktiota ("yökk! Missä mun puukapula?!") lukuun ottamaatta metskussa ei ole ollut suurempia vastenmielisyyksiä, vaan se on yhtä hauskaa kuin normikapulan kanssa touhuilu.
