MÄ EN JAKSA!!

Aamupäivällä, ennen lähtöä Kaustiselle tokokisoihin yrittämään viimestä ykköstä osoitin Neralle päällä olevani toppini kuvaa ja sanoin: "Katoppa Nera tätä ja lue tämä. Nyt mietit vähän aikaa mitä se tarkottaa ja koita miettiä miten voisit vaikka soveltaa sitä tänään." Nera katso mua takaisin hyvin neramaisella vakavalla, ihmettelevällä ja ehkä vähäsen aliarviovallakin ilmeellä. Harmi, kun mulla ei ole tästä ilmeestä kuvaa, mutta siitä topista löytyy :)

Tätähän se toko on :)

Nojoo, Nera tais matkan aikana unohtaa tuon team workin tai sitten se vaan vakavailmeinen tuijottaminen oli vain pienen bordercollien vastaus: "unelmissas".

Eli ei ollut kisat mitkään tiimityöskentelyn taidon näyte. Aika kaukana siitä.
Kisat olivat urheilukentällä, johon paistoi kolmen aikaan iltapäivällä aurinko paahtavan kuumasti. Aseita näytti viereisen huoltoaseman mittari 36, joten samaa luokkaa se varmaan kentälläkin oli. Neralle kuumuus on aika paha juttu. Oltiin ensimmäisenä kehässä ja en oikein saanut kunnolla nosteltua Neraa. Lisäksi jouduttiin odottamaan kehässä tuomaria ainakin 5 minuuttia, kun palasi vielä hoitamaan jotain asioita toimitsijoiden kanssa. Yritin teettää Neralla siinä kehässä vielä jotain virettä nostelevia temppuja, mutta eipä oikein noussut. Tältä meidän suoritus sitten näytti:

Paikalla makuu: 10
Seuraaminen: 7½ (alku tosi huono, parani loppua kohden)
Maahan meno: 10
Luoksetulo: 10
Seisominen: 10
Nouto: 6 (lähti juoksemaan jonnekkin ihan väärään suuntaan ja sitten paljon lisäkäskyjä, että löysi kapulan. Hidas palautus)
Kaket: 0 (ei jaksa nousta!!)
Hyppy: 8 (ei jaksa istua, meempä mieluummin maahan...)
Kokonaisuus vaikutus: 9 (ei oikein jaksa)
Yht. 152

Eli ei jaksanut oikein sitten millään. Varsinkaan istua. Harmittaa vietävästi noi kaket, mutta tää on koiraurheilua. Jos itselläkin on tuskastuttavan kuuma tuossa kelissä, niin entäs koiralla. Eihän se toki mikään selitys ole, pitäis sitä nyt silti nousta kakeissa ylös, mutta ehkä vähän kuitenkin armahtaa itseeni ja koiraa? 
Olihan toki kokeessa positiivisia asioitakin. Nera teki kyllä elämänsä hienoimman koeluoksetulon! Stoppi oli ihan hämmästyttävän hyvä. Ja neljä kymppiä on myös mukava juttu, vaikkei ne pisteet ykköseen riittäneetkään.

Ps. Viime lauantaina kisailin itseäni vastaan vähän toisellaisessa jutussa. Juoksin elämäni ensimmäisen puoli maratonin! :) Maaliin tuleminen ja itsensä voittaminen on vain parasta.