Kisojen jälkeen on tapahtunut paljon. Niin paljon, että tuntuu kuin asiasta olisi kulunut paljon kauemmin kuin onkaan. Kisojen jälkeisenä päivän hoitolassa vuorossa olessani minua puri saksanpaimenkoira ja siitä johtuen olin muutaman päivän suhteellisen kädetön. Nyt kädet kuitenkin alkavat olla taas toiminta kunnossa ja ollaan treenattu Neran kanssa ahkerasti, perjantaina käytiin hallilla jopa kahdesti!
Treenit on ollut kolmen viikon päästä häämöttäviä kisoja silmällä pitäen hyvin tokopainotteista. Avon liikkeissä on vielä hieman hiomista, mutta uskon, että saadaan liikkeet hyvin kasaan ennen kisoja.
Asennepuoli Neralla on nyt oikeasti hyvänä. Se on aivan liekeissä! Ideaalia tokosuoritusta nähden se on varmaan liiankin korkeassa vireessä, mutta minä tykkään :). Kokeen omaisia treenejä pitää tehdä ennen kisoja, jotta löydän sopivan tavan valmistautumiseen, kehään menoon jne. En nimittäin todellakaan halua kisata seuraavissa kisoissa yhtä kuumana käyvän otuksen kanssa.
Liikkeiden osalta treenit ovat painottuneet noutoon, luoksarin stoppiin ja hyppyyn. Ruutua ja tunnaria ollaan myös jonkun verran puuhasteltu ja tunnarissakin on saatu onnistumiprosentti nousuun. Itseasiassa viimeksi Nera ei yrittänytkään nostaa väärää, jee!
Odotan kuumeisesti palveluskoira -lehden saapumista ja että pääsen suunnittelemaan silläkin saralla kevään ja kesän kisakalenteria.
Nera on käynyt tammikuun aikana myös eläinlääkäri Otuksessa tutkittavana. Kohtu ultrattiin, mutta mitään poikkeavaa ei löydetty. Lähdettiin siis liikkelle nyt urinaidilla ja antibiootti kuurilla. Jos vielä pissatulehduksia tulee, niin sitten mietitään asiaa uudelleen. Toivon kovasti, että tuo koira pysyisi nyt terveenä! Viimeisin pissatulehdushan oli siis joulukuun alussa.
Elviksen kanssa käytiin Kajaanissa 13.1. pyörähtämässä kehässä. Sijoituttiin PU4, joten eipäs senkään puolen yhtään hassummin. Elviksen kanssa tokoilu motivaatio on nollassa, koska tiedän, että viikonloppu treenillä ei valitettavasti ylemmissä luokissa kisata. Mutta tilanne on tämä ja siihen on sopeuduttava, kaikkea ei voi saada. Onneksi tiedän, että Elvis on hyvässä hoidossa kotona ja näen sitä lähes joka viikonloppu. Se on vaan maailaman mukavin pikku-ukko, että ikävä meinaa iskeä välistä siltikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti