Huh, mun vuosi on alkanut vähintäänkin kiireellisesti! Loppiainen kului tosiaan Kalajoella, jossa hoitolalla puuhastelu oli oikein mukavaa. Neralla ja Rinolla oli hoitolalla oma tarha, joten ne pääsivät myös mukaan "avustamaan" hoitola hommissa aina kun itse olin siellä.
Viime viikonloppuna kävin lauantaina hiihtämässä yhdet skapat ja sunnuntaina olin esittämässä Elviksen Kajaanissa. Elvis oli ERI2 ja SA, valitettavasti ei ihan päästy PU-kehään. Mutta Eepu esiintyi hienosti ja herraa on mukava esittää :).
Tällä viikolla on sitten taas lukio teettänyt töitä kiitettävästi, joten lepo viikonloppu (lue: armottomaan koirien ja itsensä treenaamiseen käytettävä viikonloppu :D) tulee tarpeeseen.
Koirille ei kuulu sen ihmeempiä. Tai kuuluu, sillä Rino täytti 7kk ja oppi nostamaan jalkaa! Se on nostanut koipeaan n. 2cm korkeuteen jo kolme kertaa yhden päivän aikana :D Mä en ymmärrä, miten koira, jonka fysiikka ja kehonhallinta ei tahdo riittää tällä hetkellä edes sohvalle kiipeämiseen, kykenee nostamaan koipeaan. Mutta Rino yllättää aina välillä :) Joskin, se on yllättänyt tänään myös vähän epätoivotummalla tavalla; jätkä oli kussut ja juossut yhtä aikaa talon päästä päähän niin, että lattialla oli varmaan kymmenen metrin pissavana. Kyse ei todellakaan ollut siitä, että olisi ollut niin kova hätä ettei kerennyt pyytää ulos, vaan epäilenpä Neran lähestyvillä juoksuilla ja mun vaavelin miehistymisellä olevan osuutta asiaan.
Neran kanssa ollaan puolestaan voivoteltu voittajaa. No ei mutta, on meillä ollut oikeesti tosi hyviäkin treenejä ja paljon on menty eteenpäin, mutta kun meillä olis ens viikolla kisat.Ja saattaapi olla, että Neralla on vähän liian kivaa kehässä, että erinäiset liikkeet hajoaa sitten siinä. Veikkaisin, että ohjaajan auktoriteetti ei riitä yli-iloisen bordercollien pysäyttämiseen luoksetulossa sekä veikkaan, että tämä sama pienen iloisen koiraeläimen päähän voisi pälkähtää pakittaa kakeissa kolme metriä taakse päin tai pistellä sieltä omalta paikaltaan itsekseen yläfemmoja. Ja ihan vaan siks että toko on kivaa. Ja mä oon kuullut väitettävän, että toko on tylsää. Neran kanssa ei ikinä mikään ole tylsää, mutta sen takia tykkäänkin siitä <3.
Nyt vain jännätään, aloittaako neiti juoksunsa ja pelastaa mut julkiselta nolaamiselta (vaikka eihän Nera herranterttu nyt sellaista tarkoituksella tekisi..) vai päästäänkö todella kokeilemaan kuinka liikkeet kestää kisatilanteen tuomatä haasteet.
Rintin treenit on aikas samaa. Etsintöjä, tottista ja tyynyllä leikkimistä. Lumijälkeäkin pitäisi alkaa kokeilemaan. Etsinnät sujuu todella hyvin, tykkään todella paljon Rinon nenänkäytöstä.
Tottikset on sellaista semiperusjuttuja - seuraamista, maahan menoa, paikalla oloa, luoksetuloa, kapulan pitoa, hyppyesteen ylittämistä - perusjuttuja siis. Rintin kanssa eteneminen on huomattavasti hitaampaa kuin Neran kanssa, sillä Rino tarvitsee noin tsiljoona kertaa enemmän toistoja kuin Nera. Tokihan se on pentu eikä sen ole vielä kovin hyvin oppinut oppimaan.
Seuraaminen on tottisliikkeistä ehkä Rinon vahvuus tällä hetkellä. Kädestä ollaan päästy jo suorilla hyvin eroon, ainoastaan käännöksissä ja pysähdyksissä tarvitsee käyttää käsiapua.
Virettä voisi olla enemmän suunnilleen kaikessa tekemisessä, mutta parempi opetella ensin oikea suoritustekniikka ennenkuin lähetään kovin nostelemaan. Ja tämä nyt EI tarkoita että Rino olisi laama tai motivaatiossa ongelmia, vaan olen tietoisesti treenannut sitä tässä vaiheessa hieman matalassa vireessä, jotta oppiminen ja koiran hallitseminen olisi helpompaa. Räjähtävän kiihkeitä suorituksista kerkeää tekemään sitten, kun tekniikka alkaa toimimaan. Tokihan sitä nostellaan esim. Luoksetuloissa ja höntsätään varmimmissa liikkeissä, mutta niinkun näin yleensä.
Ensi viikonloppuna lähdetään Ärrän kanssa Tampereelle kasvattajan järjestämille pentupäiville. Paikalle on tulossa myös Rinon iskä, joka työskentelee poliisikoirana. Rintti voipi kattoo vähän isukista mallia ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti