Jälkikausi korkattiin sunnuntaina. Koulussa meillä oli jälkeä myös maanantaina ja tiistaina, joten varsin tehokkaasti ollaan siis jäljestetty :). Jäljet ovat olleet hyvin erityyppisiä ja erilaisissa maastoissa. Kaikkiaan kolmelta jäljeltä vain yksi keppi on jäänyt hukkateille, ja sekin juuri tuolta ensimmäiseltä jäljeltä. Janat ovat onnistuneet jokaisella jäljellä varsin mallikkaasti, Nera ei ole juurikaan edes tarkistellut. Samoin keppien ilmaisut ovat olleet hyvät.
Mutta, nyt tarvittaisiin kovasti häiriötreenejä jäljelle! Nera ottaa valtavasti häiriötä siitä, jos näkee muiden koirien jäljestävän. Unohtuu tuijottelemaan ja jäljen ajo katkeaa hetkellisesti. Pikkukoiran ilmeestä pystyi esimerkiksi tiistaina hyvin huomaamaan, kuinka se kirosi mielessään muita jäljestäviä koiria. Jäljet, kuten myös treenithallit, agiesteet ja maailman kaikkeuden jokaikinen narupallo, on ehdottomasti Neralle kuuluvaa omaisuutta.
Samoin vieraan polkemia jälkiä olisi hyvä ajaa, eikä aina vain minun polkemia. Kaikki kolme jälkeä ovat olleet helppoja, joten pituutta, kulmia ja aikaa pitäisi lisätä. Pituutta ajetuilla jäljillä on ollut 100m-400m ja ajaltaan puolesta tunnista tuntiin vanhoja.
Myös hakua ollaan treenattu, etenkin ilmaisua. Vitsi, Nera on aika pätevä haukkuva hakukoira! :) Haku on ehdottomasti Neran uusi suosikkilaji ja itsekkin pidän siitä. Ainut ongelma vain on, ettei meillä ole mitään vakituista hakuryhmää.
Tiistaina ilmaisutreenien jälkeen otettiin vielä pari pistoa koulun pihalla. Ensimmäisellä lähetyksellä Nera kaarsi väärään suuntaan ja päätyi lopulta verstaan luo. Hullu pieni beecee yritti mennä verstaan ikkunasta läpi sisälle, jossa siis oli ihmisiä :D. Uusi lähetys ja oikea maalimies löytyi hetkessä. Päivän huippuhetkihän oli, kun Nera alkoi ilmaista oma-aloitteisesti löytämäänsä maalimiestä, vaikkei sitä siltä vielä mitenkään vaadittu tai odotettu. Minun ilmeeni oli suunnilleen tätä luokkaa :OOO :D.
Hallitokoilut on vaihtunut ulos tottisteluun. Tunnari, ruutu, kaket ja muut tokoliikkeet on jääneet vähän taka-alalle, kun ollaan keväästä ja metsähommista innostuneina vaihdettu PK:maisempiin juttuihin, kuten eteen menoon, esteiden tekniikan opetteluun, liikkeestä istumiseen ja henkilöryhmään. Vaikka eipäkai Nera näe näiden asioiden välillä mitään eroa. Tottelevaisuutta kuin tottelevaisuutta. Esteet on Nerasta hirveen kiva juttu ja olenkin nyt pääasiassa yrittänyt opettaa N:lle oikeaa suoritustekniikkaa, sillä minusta nämä esteet noin pienelle koiralle on lähinnä hirvittävä juttu...
Elvis oli myös tämän viikon Kannuksessa, Assin juostessa kotosalla. Yleensä Elviksen kylään ottaminen on tarkoittanut kivaa viikkoa ja puuhailua kahden koiran kanssa. Mutta se, ettei poijjalla ole ollut koko viikolla muuta ajatusta kuin äkkiä takaisin asemalle= äkkiä takaisin kotiin Assin luo, on suhteellisen suurissa määrin raastanut niin minun kuin Nerankin hermoja. Miehet....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti