Kannuksessa vietetty aika on mennyt hujauksessa. Taas on vierähtänyt parisen viikko viime kirjoittelusta, ensimmäinen opistojakso vaihtunut koko päiväiseen lukio-opiskeluun, ensimmäinen kennelvuoro koettu ja syysloman alkamiseen jäljellä yksi yö (ja kahdeksan tuntia lukiota, mutta yritän unohtaa tämän pikkuisen seikan :D).
Neran pissatulehdus on selättty. Meillä on kuitenkin ollut antibioottikuurin ajan treenitaukoa, sillä Nera reagoi antibiootteihin jotenkin todella voimakkaasti, se vain nukkui koko kuurin ajan. Kuurin vaihtamisellakaan ei ollut vaikutusta asiaa. Pääasia kuitenkin että koira on taas oma pirteä itsensä :). Nyt neidillä alkaa vain olla ne päivät juoksusta, joten saas nähdä miten meidän sunnuntain tottiskoulutuksen käy. Ja sopivasti mennään kotiin Elvistä itkettämään, eli leppoista lomaa itsekullekkin!
Neran kanssa treenit on sujuneet tosi kivasti. Niin kivasti, että yllätin itseni eilen vakavasti selailemassa tokokisakalenteria. Ja agikisoja. Ja harmittelemassa, kun tän vuoden puolella ei enää ole BH-kokeita. Siis o-ou :D
Viikonloppuna käyiin jäljellä (mikä idea lähteä pahassa nuhassa vesisateessa metsään, mutta kyllähän se sitten kostautukin seuraavana päivänä). Itse jälki meni hienosti ja kaikki kepit löytyi. Itseasiassa en edes muista, koska meillä olisi viimeksi jäänyt keppejä metsään tai pudottu jäljeltä tms. Neran motivaatio jäljestämiseenkin on kasvanut hurjasti ja tänän syksynä ollaan ajettu jälkeä varmaan enemmän kuin koskaan. Naksuttelin Neralle flunssan aikana myös uusia temppuja, kuten valojen sammuttamisen (nyt ne ei saa enää päällä ollakkaan) ja peiton alle ryömimistä.
Tiistaina agiliidattiin vähän isommalla porukalla ja tehtiin pieni hauska radan pätkä. Ja tätä päivää mä oon oottanut aika kauan, että saan kirjottaa tämän tänne, nimittäin; meidän kontaktit toimii! Työvoitto! :D Ja keppien tyhmät ongelmat on ainakin toistaiseksi unohdettu. Ja Nera oli aikas hyvä enkä mäkään sössinyt ihan kauheesti, eli varsin onnistuneet treenit.
Se juttu, mikä ajoi mut varsinaisesti noita kisakalentereita selailemaan oli, että uskalsin nyt monen kuukauden viretilan työstön jälkeen tehdä meidän ensimmäiset kokeenomaiset tokotreenit. Oliko edes mahtava fiilis kun vire säilyi ilman palkkaamista, koira palkkautui hyvin kehuista ja teki täysillä loppuun asti hommia? Toinen työvoitto kahden päivän sisällä. Alkaako kuulostaa vähän liian hyvältä? Kyllä, ja mua suoraan sanottuna epäilyttää millon tulee kova pudotus takas maan pinnalle :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti